Dachaun karu, mutta opettavainen keskitysleiri lähellä Müncheniä

Vaikka jo useamman kerran on Saksassa tullut lomailtua ja mielessä on ollut keskitysleirillä vierailu, on se aina jäänyt välistä. Tällä kertaa kuitenkin päädyin vierailemaan Münchenin lähellä sijaitsevalle Dachaun keskitysleirille, joka on ensimmäinen natsi-Saksaan perustettu keskitysleiri.

Täytyy aivan aluksi kertoa, että kirjoitin tämän blogitekstin jo vuosi sitten, mutta se jäi julkaisematta. Varmaan suurin syy siihen miksi teksti jäi pöytälaatikkoon on se, että rankka aihe ei saanut itseä innostumaan tekstin nopeasta julkaisemisesta. Kuitenkin paikkana keskitysleiri on erittäin opettavainen ja pysäyttävä vierailukohde. Tässä siis omia fiiliksiä Dachaun käynnistä.

Münchenistä paikalle pääsee helposti S2-junalla ja bussilla 726 puolessa tunnissa. Sisäänpääsy on maksuton. Opastettuja englanninkielisiä kierroksia keskitysleirillä järjestetään pari päivässä ja ne maksavat 3,50 €. Audio-opastus maksaa 4 €. Opastettu kierros tai audio-opastus on suositeltavaa, jotta käynnistä saa enemmän irti. Toki kaikkialla on myös opastetauluja ja varsinkin museorakennuksessa on paljon tietoa luettavissa.

IMG_3996

Dachaun keskitysleiri on ensimmäinen natsi-Saksaan perustettu keskitysleiri, joten sillä on varsin suuri historiallinen merkitys, koska se toimi mallina muille keskitysleireille. Keskitysleiri on perustettu vuonna 1933 ja toimi työleirinä siihen saakka, kunnes vuonna 1945 amerikkalaiset vapauttivat sen. Leirillä oli virallisten asiakirjojen mukaan yli 200 000 miesvankia ja kuolleita yli 30 000 henkilöä. Leiri ei ollut varsinainen tuhoamisleiri vaan kuolemiin johtivat helvetillisen epäinhimilliset olosuhteet. Leiri oli vahvasti vartioitu ja kaikki, jotka yrittivät paeta, ammuttiin välittömästi vahtitorneista. Osa vangeista halusi päästä kidutuksesta ja tarkoituksella menivät raja-aidalle, jotta heidät ammuttaisiin.

IMG_3965

Pysähdyttävimpiä vierailupaikkoja on leirille tuotujen vankien parakkiasuinrakennukset, kaasukammio ja krematorio polttouuneineen, joita käytettin vankien ruumiiden polttamiseen. Vankiparakeissa vankeja simputettiin ja rangaistiin mitä pienimmistä asioista. Kaiken piti kiiltää puhtauttaan, mikä ahtaissa ja ankeissa olosuhteissa oli muutenkin vaikeaa. Jos jossain oli likatahra, oli siitä tiedossa fyysistä kidutusta rangaistuksena.

IMG_3882

IMG_3950

Tunne kävellessä suihkuhuoneeksi naamioidun kaasukammion läpi polttouunien luo on kaamea tiedostaen, mitä julmuuksia Dachaussa ja muilla keskitysleireillä on aikanaan tapahtunut. Käynnistä ei tule mitenkään hyvä olo, mutta tarkoitushan onkin muistuttaa jälkipolvia historiasta, jottei samoja virheitä toistettaisi.

IMG_3932IMG_3998IMG_3997

Käynnin jälkeen voi sanoa, että mikään ei ole niin julma kuin ihminen. Eläin tappaa saadakseen ravintoa, ihminen huvikseen ja julmuuttaan. Dachau on kuitenkin hyvin informatiivinen vierailukohde eikä pelkästään pysäyttävä. Päärakennus on täynnä tietoa keskitysleiristä, kauheuksiin johtaneiden yhteiskunnallisten olosuhteiden taustoista ja toisesta maailmansodasta. Siellä on myös videoesitys keskitysleirin historiasta.

IMG_3976

Jälkipolvien kannalta on tärkeä pitää keskitysleirit esillä ja ettei kyseisen ajan julmuudet ja raakuus pääse unohtumaan. Vierailu saa mielen apeaksi, mutta siitä huolimatta käyminen on tärkeää opetusmielessä.

IMG_3850

15 thoughts on “Dachaun karu, mutta opettavainen keskitysleiri lähellä Müncheniä

Add yours

  1. Kun kävin tuolla niin pistin merkille, paikan dramaattisuuden, lisäksi myös lukuisat saksalaiset koululaisryhmät ehkäpä iältään 13-16 vuotiaita ja osa oli täysin shokissa ja hysteerisiä. Paikka voi olla jollekin shokkikokemus, mutta jotenkin jäi säälittämään mitä nykyiset saksalaiset sukupolvet joutuvat vielä kantamaan mukanaan esi-isien teoista. Hehän eivät ole millään tavalla tähän syyllisiä. On toki hyvä että tiedostetaan mitä on tapahtunut, mutta jollekin nuorille tämä voi olla hieman liikaa..
    Olimme itsekin, kymmenen hengen kaveriporukalla, aivan hiljaa eikä juttua paljon tullut — ahdistava kokemus meillekin. Seuraavana päivänä alkoivat sitten Oktoberfestit…

    Tykkää

  2. Kiitos asiallaisesta kirjoituksestasi. Jotenkin ymmärrän, että postauksen julkaisemiseen on mennyt aikaa. Tosi paljon itsekin Saksassa matkustaneena olen jotenkin tietoisesti vältellyt keskitysleirejä, vaikka kaikki historiallinen kiinnostaakin. Jotenkin sitä on niin lapsellinen, että ajattelee, ettei lomalla halua pilata fiilistä ikävällä asialla, vaikka se on osa todellista lähihistoriaa. Tunnistan oman naiviuteni. Tärkeää näissä olisi käydä, kaikenikäisten.

    Tykkää

  3. On hyvä, että kirjoitit Dachausta. Kukaan ei halua tuollaista aikaa takaisin. Suomalaisilla on vielä liian vähän obejktiivista tietoa Saksasta. Uusnatsien nousu idässä on valitettavaa, mutta demokratia on tarpeeksi vahva vastustamaan heitä.
    En usko, että Saksassa nykyiset nuoret ihmiset tuntevat kollektiivista syyllisyytä. He haluavat tietää historiasta, mitä isoisän isän sukupolvena oli, eikä sitä peitellä ja salata. Kuuluu myös koulussa historian opetukseen. Ei yritetä ”unohtaa” niin kuin yritettiin 1950-luvulla, kun kouluhistorian opetus päättyi 1. maailmansotaan. Nuoret eivät enää tunteneet isoiisän isiään eikä heillä ole emotinaalista suhdetta edesmenneisiin. Saksaa osavat voivat lukea lisää ”Stiftung der Haus der Geschichte der Bundesrepublik”, tai katsoa yuoutbesta lukuisia nuorten ihmisten tekemiä videoita.
    Saksalaiset eivät ole niin homogeeninen kansa kuin suomalaiset. Viittaan lyhyesti tässä mm. 12 miljoonaan nykyisen Puolan , Tsekin ja Slovakian alueilta karkoitettuihin ja paenneisiin sekä integroituneisiin kolmannen ja neljännen polven työperäisiin maahanmuuttajiin, joilla on Saksan kansalaisuuskin.
    Olen käynyt Bergen-Belsenin keskitysleirillä Cellen lähellä, mikä on tunnettu Anne Frankin päiväkirjasta, ja Buchenwaldissa Weimarin lähellä. Säätelin, kuinka paljon otan vastaan kauhukuvauksia ja lähdin pois, kun rupesi tulemaan liikaa ja huomasin ahdistuvani.
    Dachauhin kuljetettiin entisestä ja nykyisestä asuinkaupungistani juutalaiset, sieltä Gursiin, Ranskaan Pyreneitten pohjoispuolella ja edelleen tapettavaksi Ausschwitz-Birkenauhin nykyisessä Puolassa. Keskityleireille vangittin myös poliittiset vastustajat, roma ja sinti kansoihin kuuluvat, hermosairaat, kehitysvammaiset jne.
    Nykyisin näkee jalkakäytävillä kaupungeissa pronssinvärisiä Stolpersteine (kompastuskiviä) joissa lukee ihmisten nimiä ja kuolinaiika ja paikka. Niitä ovat niitten talojen edessä, missä asui karkoitettuja ja surmattuja juutalaisia. Kannattaa kävellessään pitää silmät auki.

    Liked by 1 henkilö

  4. Historia on tärkeää tuntea. Ja siitä pitää ottaa opiksi. Nämä keskitysleirit ovat rankkoja, mutta silti minusta kannattaa joskus vain uhrata oma mukavuudenhalunsa ja mennä. Dachaussa en ole käynyt, mutta esimerkiksi Oranienburgissa Berliinin lähellä ja Bergen-Belsenissä olen. Ja niiden lisäksi Auschwitzissa ja Majdanekissa Puolassa. Kamalia paikkoja.

    Tykkää

  5. Kävin itsekin tuolla opastetulla kierroksella In Munich tours’in kautta. Olen ollut monella opastetulla kierroksella ja mikään ei ole vetänyt vertoja tälle sen oppaan , Marcinin takia. Hän tiesi paikasta ja historiasta kaiken ja piti porukan otteessaan koko kierroksen ajan. Marcin myös kouluttaa keskitysleirikierrosten -vetäjiä.

    Tykkää

  6. Kävin tuolla itsekin viime elokuussa, mutta postaus ja kuvat odottelevat edelleenkin jotain tiettyä mielentilaa, jolloin haluaisin palata tuohon hetkeen…. katsellaan..

    Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

Create a website or blog at WordPress.com

Ylös ↑

%d bloggers like this: